ANNEXON BIOSCIENCES RAPORTOI VAIHEEN 2 KLIINISEN TUTKIMUKSEN TULOKSISTA, JOTKA OSOITTAVAT, ETTÄ KLASSISEN KOMPLEMENTIN ESTO LIITTYY KLIINISEEN HYÖTYYN HUNTINGTONIN TAUDISSA.

Annexon, kliinisen vaiheen biolääkeyritys, joka kehittää uutta lääkeryhmää potilaille, joilla on klassisia komplementtivälitteisiä autoimmuunisairauksia, hermoston rappeutumissairauksia ja silmäsairauksia, ilmoitti tänään 7. kesäkuuta lupaavia lopullisia tietoja ANX005:n avoimesta vaiheen 2 kliinisestä tutkimuksesta Huntingtonin tautia sairastavilla potilailla (HD).

"Huntingtonin tauti on tuhoisa sairaus, johon ei ole saatavilla parannuskeinoa tai hyväksyttyjä tautia muuttavia hoitoja", sanoo Edward Wild, FRCP, tohtori, University College Londonin neurologian professori, Lontoon Queen Squarella sijaitsevan kansallisen neurologian ja neurokirurgian sairaalan neurologian erikoislääkäri ja UCL:n Huntingtonin tautikeskuksen apulaisjohtaja. "Kliinisen toiminnan ilmeinen jatkuva vakiintuminen yhdeksän kuukauden ajan on huomattavaa, eikä sitä yleensä odoteta HD:n kaltaisessa etenevässä taudissa. Lisäksi todisteet jatkuvasta paranemisesta potilailla, joiden komplementtiaktiivisuus oli lähtötilanteessa koholla, sekä ANX005:n yhdeksän kuukauden tutkimuksessa osoittama hyöty-riskiprofiili korostavat komplementin eston potentiaalia lupaavana hoitomekanismina tässä vaikeassa sairaudessa."

ANX005 Vaiheen 2 kohteen sitoutuminen, teho ja biomarkkeritulokset
Vaiheen 2 monikeskuksisessa, avoimessa kliinisessä tutkimuksessa arvioitiin ANX005:n antoa laskimoon kuuden kuukauden ajan potilailla, joilla on tai joilla on riski sairastua varhain ilmenevään HD:hen, ja sen jälkeen kolmen kuukauden seurantajaksoa. Tutkimuksen ensisijaiset tulosmittarit olivat ANX005:n turvallisuus ja siedettävyys, ANX005:n farmakokinetiikka (PK) seerumin ja CSF:n pitoisuuksina mitattuna sekä farmakodynamiikan (PD) vaikutukset C1q-, C4a- ja NfL-seerumin ja CSF:n pitoisuuksina mitattuna. Tutkimukseen osallistui yhteensä 28 potilasta, joista 23 sai kuuden kuukauden hoidon ja sitä seuranneen kolmen kuukauden seurantajakson loppuun. Tänään raportoituihin vaiheen 2 tuloksiin sisältyvät tehoa koskevat tiedot, jotka on mitattu cUHDRS-asteikolla (Composite Unified Huntington's Disease Rating Scale) ja TFC:llä (Total Functional Capacity), PK- ja PD-tiedot ja NfL:n pitoisuudet näiltä 23 potilaalta sekä turvallisuustiedot kaikilta 28:lta tutkimukseen osallistuneelta potilaalta.

Lopulliset tiedot osoittivat:

  • ANX005-hoito johti C1q:n täydelliseen ja pysyvään sitoutumiseen kohteeseen sekä seerumissa että aivoselkäydinnesteessä koko hoitojakson ajan ja pitkälle seuranta-aikaan.
  • Taudin eteneminen vakiintui HD-potilaiden kokonaispopulaatiossa koko tutkimuksen yhdeksän kuukauden ajan, kuten arvioitiin sekä cUHDRS:llä että TFC:llä, jotka ovat HD:n kaksi ensisijaista kliinistä mitta-asteikkoa.
    • Sitä vastoin julkaistut luonnollista taudinkulkua koskevat tiedot osoittavat, että HD-potilaiden taudin odotetaan heikkenevän yhdeksän kuukauden kuluessa taudin edetessä.
  • HD-potilailla, joilla oli korkeampi komplementtiaktiivisuus lähtötilanteessa, jota mitattiin kohonneina C4a-pitoisuuksina CSF:ssä, oli nopea kliininen hyöty, jota arvioitiin sekä cUHDRS:llä että TFC:llä ja joka säilyi koko tutkimuksen yhdeksän kuukauden ajan.
    • cUHDRS- ja TFC-arvojen paraneminen HD-potilailla, joilla oli korkeampi lähtötilanteen komplementti, oli ilmeistä kuuden viikon kuluttua annostelun aloittamisesta, ja se säilyi yhdeksän kuukauden ajan hoidon ja seurannan aikana.
  • Plasman ja CSF:n NfL-pitoisuudet pysyivät yleisesti ottaen tasaisina koko yhdeksän kuukauden tutkimuksen ajan, ja ne olivat verrattavissa HD-potilaiden luonnollista kehitystä koskevissa julkaistuissa tiedoissa kuvattuihin NfL-pitoisuuksiin.1
    • Julkaistut tiedot viittaavat siihen, että hitaasti etenevissä hermoston rappeutumissairauksissa, kuten HD:ssa, synapsien häviäminen liittyy asteittaiseen toiminnalliseen heikkenemiseen ja edeltää hermosolujen häviämistä.2 ja NfL:n, hermosolujen häviämisen biomarkkerin, lisääntyminen.3 

ANX005:n vaiheen 2 turvallisuustulokset
ANX005 oli yleisesti ottaen hyvin siedetty koko tutkimuksen ajan, eivätkä turvallisuustulokset muuttuneet verrattuna välitulokset aiemmin raportoitu. Tähän mennessä ANX005-valmistetta on arvioitu ja se on yleisesti ottaen ollut hyvin siedetty tutkimuksissa, joihin on osallistunut yli 170 potilasta useista eri käyttöaiheista.

Vaiheen 2 kliinisen lääketutkimuksen tulokset osoittivat (n=28):

  • Ensimmäiseen annokseen liittyvät ohimenevät infuusioon liittyvät reaktiot olivat yleisimmät raportoidut haittavaikutukset.
  • Vakavia infektiotapauksia ei havaittu, eikä kuolemantapauksia ollut tutkimuksen aikana.
  • Viisi potilasta lopetti ANX005-hoidon, joista kaksi ei liittynyt hoitoon. Kolmen keskeytyksen todettiin mahdollisesti liittyvän lääkkeeseen, ja kaikki kolme tapausta paranivat tai korjaantuivat ANX005-hoidon lopettamisen jälkeen:
    • Lääkkeeseen liittyviä SAE:itä raportoitiin yhteensä kaksi: yksi systeemisen lupus erythematosuksen tapaus, joka korjaantui täysin annostelun lopettamisen jälkeen, ja yksi idiopaattinen pneumoniitti (ei-infektioperäinen), joka parani annostelun lopettamisen jälkeen.
    • Yhdellä potilaalla ilmeni hemolyyttinen anemia, joka pysyi oireettomana ja korjaantui kokonaan annostelun lopettamisen jälkeen.
    • Kaikki kolme tapausta havaittiin potilailla, joilla oli lähtötilanteessa kohonnut antinukleaaristen vasta-aineiden (ANA) titteri. Yksikään potilas, jonka ANA-titterit olivat lähtötilanteessa normaalit, ei saanut SAE:tä, ei kokenut autoimmuuniin liittyviä komplikaatioita eikä keskeyttänyt tutkimusta.

"Olemme hyvin rohkaistuneita ANX005:n lopullisista tiedoista, jotka antavat merkittävää tietoa toimintamekanismistamme kroonisessa hermoston rappeutumissairaudessa, jossa klassisen komplementin rooli on hyvin karakterisoitu", huomautti Annexonin toimitusjohtaja Douglas Love, Esq. "Kaikkien tietojen kokonaisuus, mukaan lukien vankka ja kestävä C1q:n esto, selkeä vaikutus kliinisiin tuloksiin ja myönteiset turvallisuustulokset, tukee vahvasti ANX005:n mahdollisuuksia hoitaa HD-potilaita. Erityisen rohkaisevaa on se, että potilaat, joilla on suurempi komplementtiaktiivisuus, saattavat todennäköisemmin reagoida C1q-vastaiseen hoitoon. Näiden tulosten perusteella odotamme innolla yhteydenottoa sääntelyviranomaisten kanssa arvioidaksemme mahdollisuutta hyvin kontrolloituun tutkimukseen HD:n hoidossa, jossa hyödynnetään mekanistisesti vakuuttavaa täsmälääketieteellistä lähestymistapaa. Tehtävämme on tarjota potilaille mullistavia hoitoja, ja nämä tiedot tuovat meidät tärkeän askeleen lähemmäksi tavoitteemme saavuttamista."


0 kommenttia

Vastaa

Avatarin haltija

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

fiFinnish